Ennen lapsuudessa käytiin Tapaniajelulla, ja jopa vielä alkuvuosina naimisissa ollessani, anoppilan hevosella.

Nyt ei enää oo puhtia, eikä kohta oo luntakaan, kun kaksi vuorokautta on satanut vettä yhtä soittoo.

..hevosia kyllä on tällä paikkakunnalla, kilpaakin ajajia muutamia,,,

ennen muinoin kun olin nuori neito, vein hevosella maitotonkat tien varteen 2 km päähän, meijeri autolle, 

mutta pelkäsin hevosta, äiti valjasti hevosen, hän oli tottunut jo sota aikana hevosen hoitoon ja ajoon, mutta minä olen ollut sellainen arkalainen, etten uskaltanut ees taluttaa...

Kertasella maidon vienti reissulla, näin ensi kerran tulevan mieheni, no ei tuo silloin puhunut ei pukahtanut, mutta hänen kaveri puhui senkin edestä..

Nyt saa vain mennehiä muistella, 

Mutta se on varmaa, silloin oli kunnon talvet ja kesät, nyt ainainen loska ja sade,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,

Ilman muutos on ihan totaalinen..