Ovelle tuotiin iso  sangollinen puolukoita, eipä tarvinnut lähteä rämpimään mehtään, hirvikärpästen syötäväksi, eikä voivottelemaan selkäänsä.

Oli muutakin tekemistä, sai tehdä, tai olla tekemättä..

Nauriskukkokin oli todella hyvää, mitenkähän minun hiilareille oikein kävi, kaippa ne hyppäsivät kimppuuni, mutta eipäs jatketa hiilareiden latkimista kuidenkaan, kyllähän yhtenäpäivänä voipi langeta, mutta sitten taas stop-tykkänään..