Minä Keltaruusun kerran
Näin mailla Texasin.
Vain mulle hymyn silloin
Soi ruusu kaunehin.
Kun luotaan minä lähdin,
Jäi kukka itkemään.
Vaan onnellinen silloin en kai ollut minäkään.

kertosäe:
Moni poika hänenlaistaan
Ei kohtaa milloinkaan.
Kuin kastehelmet kirkkaat
On hällä katseessaan.
Monta sievää kukkaa elämä
Myös minun tiellein toi.
Mutta Keltaruusun vertaa minä en vain löytää voi.

Kerran Rio Granden rantaa
Kun hiljaa astelin,
Niin siellä Keltaruusun
Mä jälleen kohtasin.
Kun kuljin häntä kohden,
Hän katsoi kysyen:
"Kai vielä sentään muistaa voit sä Keltaruususen?"

kertosäe

Häntä etsimään nyt lähden
Ja löydän varmaankin.
Suo mulle hymyn jälleen
Tuo ruusu kaunehin.
Mä silloin tartun banjoon
Ja ryhdyn laulamaan:
"Oi, Keltaruusu Texasin! Oon luonas ainiaan."

kertosäe